Toukokuuta mennään ja puoliväli on tänään tai keskipäivällä oli, kun oli kulunut 15,5 päivää, joka on puolet 31:stä päivästä. Näin se matemattiikka toimii, vaikka simppelisti, mutta kuitenkin. Kaikenlaista voi laskea. Päiviä tai vaikka prosentteja. Tämä vuosi on alkanut uudella maailmaa koettelevalla kriisillä. Se on vaikuttanut monen muun asian lisäksi myös rahastoihin ja osakkeisiin. Tällainen tavallinen pulliainen pienillä säästöillä on ollut ihmeissään, kun viime vuosien aikana tienatut muutamat sataset hupenevat taivaan tuuliin. Onneksi nostin viime marraskuun lopussa osan voitoistani rahapulassa, koska nyt niitä voittoja ei enää olisi olemassa. Sellaista peliä on uhkapeli ja tavallisen pulliaisen sijoittaminen. Se on kuin kaislanlehti ulapalla. Tuulten vietävänä. Hienona päivänä kaisla lipuu hienosti kepeän tuulen puhaltaessa, mutta kun pikkuinenkin aalto yllättää, voi kaislalle käydä köpelösti. Saati sitten epävakaisen sään, tahi myrskyn yllättäessä. Siis tämä vuosi todennäköisesti erottelee sijoittajaympyröissä ne, jotka on pelissä paremmin perillä, yleensä myös paksumalla kukkarolla mukana ja ne, joilla pienistä poteista tulee entistä pienempiä. Ja lopulta kyllästyminen.
Se on sellaista. Sää on toinen kestoaihe, mistä voi jälleen pari sanaa veistellä. Nimittäin, miten säästä voi kaivaa hyviä puolia esiin karmeimmallakin hetkellä. Eilen uutisten jälkeen tuli sää, niin kuin sen on tapana ja siinä meteorologi sanoi, että hyvä puoli tässä on se, että kukkaset kasvavat hitaammin ja pysyvät kauemmin kauniina. Kun on niin pirun kylmä. Eli toisin sanoen jarrut päällä. Myös puiden lehdet hiipivät pikkuhiljaa suuremmaksi. Ei siinä mitään, luonnon seuraaminen ja muutosten hidastaminen on ihan hieno homma, varsinkin keväällä, mutta oli se murheellista kuulla, että taas kylmenee, ainakin pariksi päiväksi ja lapissa saateet saattavat tulla lumena. Että näin.
Meidän on määrä mennä päiväpurjehdukselle perjantaina työporukan kera. Viisi ukkoa, kun yksi kesämieskin saattaa liittyä mukaan. Menen huomenna toimistolle ja toivottavasti sinne kerääntyy muitakin. Voitaisiin vaihtaa muutama sana tulevasta ja varsinkin, kun sääennuste perjantaille lupailee tällä hetkellä sadetta. Toki sinne on vielä aikaa, joten ei se välttämättä, mutta jos sitten käy niin, että sataa, niin ei se välttämättä edusta sitä mukavinta tapaa kestitä vieraita. Hanna kun lähtee keskiviikkona ulkomaille lastensa kanssa, niin jään yksin pitämään huushollia. Olisi oiva tilaisuus mennä miespurjehdukselle, kun vene muuten makaa vain laiturissa. Ei sitä yksin oikein viitsi lähteä, kun rantautuminen tulee helposti haasteelliseksi. Täysin tyyntä satamaa, kun harvoin saavuttaa. Toivotaan, että ennuste päivittyy parempaan suuntaan. Ja senkin takia perjantai olisi optimaallinen, kun Airisto Strandin ravintola olisi auki. Ajattelin nimittäin purjehtia Airistoa edestakaisin ja puolessä välissä olisi ruokatarjoilu ravintolan menusta. Tai oikeammin mahdollisuus syödä omaan laskuun.
Riikassa kuljettiin vanhaa kaupunkia ja pällisteltiin vanhoja. Oli opas kertomassa.
Takaisin päin lähtiessä näin jenkkien lentokoneen Riikan kentällä.
Alkaa meidän båt olla valmiina kauteen. Vielä menee tosin viikko ja risat ennen ensimmäistä oikeaa retkeä.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, pojille ja tyttärille, sekä kaikille perheellisille noin muutenkin. Äitienpäivä on monesti ollut keväinen, muistan mm. istuskelut lapsuudenkodin pihalla, kahvitellen äitin kunniaksi taivasalla. Tänään on hieman turhan kylmä tuuli, jotta ihan ulkona ilman mitään tuulisuojaa on kiva olla. Kovasti tuo tuulen vire jäähdyttää tunnelmaa. Ja tekee pukeutumisesti vaikeaa. Laittaa vähän varman päälle ja sitten pyöräily, kävely tai tavaroiden siirto autoon ja autosta ulos alkaakin kostuttaa t-paitaa selän puolelta. Mutta se on tätä kevään pikkuproblematiikkaa, mikä noin niin kuin isossa kuvassa on kuitenkin mitätön asia. Eikä se mieltä onneksi vaivaakaan. Näin keväällä on kuitenkin paljon kivoja asioita menossa, joten kannattaa vaan nauttia hetkistä.
Lähden tänään työmatkalle. Ovat käyneet tässä viime vuosina aika harvinaisiksi nuo tuollaiset. Ja uudessa työkuvassakin niitä on ollut vähemmän. Toisaalta myös yrityksen tavoite on hillitä matkustamista jatkossakin, ollaan vastuulliisia nyt kovasti. Onhan nämä etäpalaverit kuitenkin hoitaneet monet asiat tarpeeksi hyvin. Lennän huomenna aamulla Riikaan ja vietä sielä pari työpäivää. Pääsen näin ensimmäistä kertaa tapaamaan määrättyjä tyyppejä, joiden kanssa olen jutellut paljon etäkokouksissa, mutta en vielä kertaakaan nähnyt. Olen nyt ollut mukana nykyisessä ryhmässä jo kaksi vuotta. Ja silti muutama keskeinen tyyppi on näkemättä. Noh, tähän tulee huomenna muutos. Yksi ruksi ruutuun. Ja saattaa olla, että nämä ovatkin nykyduunin ja tämän hetken viimeiset ns. vakikasvot, joiden ihka elävät kasvot on kiva saada talletettua muistin syövereihin. Sen jälkeen seuraava puhelu saattaa olla asekeleen korkeampitasoista ja kenties henkilökohtaisempaa myös.
Meidän purjepaatti alkaa olla valmiina kesään 2022. Ollaan tuolta vapun tienoilta käyty telakalla lähes päivittäin. Tänä vuonna tehtiin pesut ja kiillotukset vähän totisemmin, kuin viimeksi. On selkeä etu suojata pintoja myös kannella, jotta niiden puhtaanapito kesäaikaan on helpompaa. Noh, viime torstaina vene laskettiin vesille. Jälleen uusi tuttavuus traktorin puikoissa. Melkoinen persoona. Läppä lensi niin, että välillä mietin, että joudun kohta maksamaan kahdesta tunnista. Sen verran perusteellisesti käytiin läpi mm. meidän paatin painopiste. Siinä Ninan killuessa liinojen varassa ihmeteltiin mihin liinat olisi syytä kohdistaa. Noh, saatiin se lopulta vesille. Juuri ja juuri kellumaan. Sen verran matalaa on nosturin kohdalla ja kun vesi oli alhaalla. Mutta hyvin se meni, vene jäi yöksi lähelle nosturia. Perjantaina oli sitten vuorossa maston asentaminen. Saatiin tänä vuonna avuksi isosisko ja hänen miehensä. Nosto meni kaikkiaan tosi hyvin, monta kohtaa natsasi paremmin, kuin ennen, joten uusi miehistö pärjäsi mielettömän hyvin. Ja kun vielä päästiin tai ehdittiin aloittamaan juuri ennen samaan aikaan apajille tullutta bavariaa. Päästiin näin lämpimään ja aurinkoiseen iltaan kiristelemään maston vaijereita ja asentamaan köysiä mastolta lukoille. Eilen sitten oli veneen siirto Raisioon tosiasia. Vesi nousi sopivasti aamupäivän, joten päästiin ilman mitään ongelmia liikkeelle telakan rannasta. Ja Raisioon matka kesti noin 1,5h. Pari venettä tuli vastaan. Tänään vielä pakulla patjat ja tavaraa, sekä isopurjeen asentaminen. Alkaa olla aika pitkällä tuo veneen valmius.
Menee näillä näkymin kuitenkin pari viikkoa vielä ennen kuin päästään ensimmäiselle oikealle purjehdusretkelle. Sen verran tässä on kaikkea muuta tulevina viikonloppuina. Mutta varustellaan nyt, jotta sitten, kun lähdemme kauemmas, olisi kaikki tarpeellinen matkassa. Kohti purjehduskautta tässä siis mennään. Se on sellainen iso elämänsisältö, josta me molemmat selkeästi pidetään. Joten en voi muuta sanoa kuin, että onnelliseksi tämä meidän paatti ja sen ympärille kehkeytyvät asiat minut tekevät.
5.5.2022 Ninan vesillelasku.
6.5.2022 mastonasennus
8.5.2022 sisälle kannettu pakettiautollinen tavaraa ja isopurje paikoillaan.