Saimme veneemme takaisin huollosta. Olin hakemassa avaimia klo 9 perjantaina. Korjaamon edustaja oli laskemassa jonkun asiakkaan kanssa mastoa, kun tulin paikalle. Ilma oli kolea, mutta aurinko oli nousemassa. Mies viittilöi minua lähemmäs ja niinpä löysin etsimäni henkilön. Hän kertoi ajatelleensa ehtiä laskea tämän maston ensin. He saivat maston pukille ja niinpä lähdimme toimistolle. Sain avaimet kouraan. Raportti korjauksista tulee kuulemma perästä, samoin lasku. Siitä suurin osa menee vakuutuksen piikkiin, meille tulee omavastuuosuus. Yritin katsella kolhujälkiä laiturilla, mutta en onnistunut paikallistamaan niitä enää. Ehkä ensi keväänä, kun auringon valo tulee sopivassa kulmassa vahaa levittäessä. Viistovalo yleensä paljastaa pienimmätkin urat tai värierot, mitä ei muuten näe. Kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen korjauspalveluun ja nyt, kun on lokakuun 12. päivä, olemme about aikataulussa. Näinä samoina aikoina veneen nosto on tapahtunut aiempinakin vuosina.
Tämän purjehdukauden sää ja vallitsevat olosuhteet olivat sanalla sanoen vaihtelevia. Oli kaikenlaista yllättävää, mistä parhaiten mieleen jäi tietysti kovat luoteistuulet ja yöllä tapahtuvat tuulen suunnan muutokset. Kaikenlaista sellaista, mihin pitää yrittää varautua ja silti välillä se ei onnistu ja sitten nukutaan huonosti. Vaikea sanoa mikä tästä on ilmastonmuutosta ja mikä menee ns. luonnolliseen vaihteluun. Myös loman ajankohdalla on aina merkitystä. Mentiin myös monta vuotta niin, että Ruisrockin aikaan on hyvä sää. Vaan eipä pidä sekään enää paikkansa. Joten mitään ei voi sanoa tulevista kesistä, muuta kuin et välillä paistaa ja välillä sataa.
Saa tässä taloyhtiön hallituksen jäsenenä oppia jälleen uutta, kantapään kautta. On tämä aika byrokraattista ja kankeaa homma edelleen. Huomasin tuossa, että nimeäni ei löydy virallisista rekistereistä, kun tietoa ei ole sinne päivitetty. Eikä sitä niin vain muuteta, pitää maksaa ja pyytää muutosta. Noh, maksoin ja tein pyynnön, mutta kuinka ollakkaan, nyt selvisi, ettei minua ole voinut hallitukseen ottaa hallituksen päätöksellä. Vaan tällaiseen pestiin tarvitaan yhtiökokous. Olen siis ollut noin puoli vuotta hallituksessa vailla virallista mandaattia. Enkä näin ollen voi myöskään tilata muutoksia rekisteriin, kun en kerran oikeasti ole edes jäsen. Ei siis auta muu, kuin odottaa seuraavaa taloyhtiön kokousta. Voisin toki kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen, mutta sen lisäksi pitäisi pitää vielä hallituksen kokous. Totesin, että antaa olla. Kirjataan tämä rekisterinmuutosmaksu tappioihin ja ollaan epävirallinen jäsen vielä toistaiseksi. Ei siihen varsinaiseen yhtiökokukseen ole enää montaa kuukautta.
Näkyvyys eteen on selkeästi parempi, kun ei ole purjeita edessä.
Perässä tuli purjelaiva, olisiko ollut harjoituspurjehdus. Muita ei juuri näkynyt.
Puut ovat komeina. Tämä meidän kotikulmilta.
Leppoisaa lauantaita ja pimeneviä iltoja. Se on lokakuu täällä taas. Vielä ei loka kylläkään lennä, aika hienoa ilmaa on pitänyt edelleen. Ja onhnan Suomi suojassa noita kovimmilta tuulilta ja myrskyiltä, kun eilen uutisissa kerrottiin Norjan rannikon ennusteita. Sinne oli luvassa jopa 40m/s tuulia ja puuskia, mikä tarkoittaa näillä meidän mittareilla hirmumyrskyä. Ja kun tuo matalapaineen alue tulee tänne meille asti, tuulista on lähtenyt jo suurin voima, vaikka se silti tarkoittaa tuulista päivää, muttei mitään verrattuna suuren meren ääressä olevaa rannikkoa. Että tsemppiä sinne Atlantin rannoille, toivottavasti ihmiset osaavat hakeutua turvaan.
Meillä on edelleen se tilanne, että vene on korjaamolla, eikä meillä sen takia ole mahdollisuutta edistää sen syyshuoltoja taikka telakoimista. Kirjoittelin korjaamolle viikolla ja sain kuulla, että valkoiset alueet on jo korjattu, mutta sininen raita ja nimeomaan sen värin sekoittaminen on auheuttanut päänvaivaa. Ensi viikolla veneen saa näillä näkymin takaisin. Jos näin, sitten voipi olla, että veneen siirto Hirvensalon rantaan tapahtuu vielä ensi viikon lopulla. Ja siitä sitten masto ja nosto. Aika lailla rutiinilla se menee ja nostotilanne on jopa näistä kahdesta helpompi. Toivottavasti saadaan auttavia käsiä tarpeeksi. Siinä on pari paikkaa, missä useampi käsipari tekee asiasta helppoa. Laiturilta alas nosto ja sitten sinne telineen ylähyllylle nosto ovat ne raskaimmat kohdat.
Nyt kun ollaan tässä kohtaa vuotta, että viikonloput ollaan kotona, niin tuntuu, kuin aikaa olisi yllinkyllin. Viikonloppu tuntuu pidemmältä, siihen mahtuu kaikenlaista. Kävin tossa äsken Bauhausissa ostamassa vielä yhden varastohyllyn. Otimme viikolla kaikki varaston lattialla olevat tavarat ulos pihalle, siivottiin ja järjesteltiin uudelleen. Hain jo eilen Biltemasta mäntyisen hyllylevyn ja onnistuin, kuin onnistuikin löytämään oikeanlaiset hyllykannakkeet kiskoihin, jotka varaston seinille on asennettu. Ihan helppoa se ei ole, kun näitä kiskoja on montaa merkkiä ja vielä merkin sisällä usempi versio. Minimani myi niitä netissä, tilasin sielä ja hain Sittarin postista. Sain siis yhden lisähyllyn edellisten alle, kun siinä oli vielä tilaa. Siis yksi lisähylly, ja uudelleenjärjestely mahdollistaa vielä yhden lattialla seisovan hyllyn mahtumisen. Näiden lisäysten jälkeen varasto alkaa olla aika täynnä. Mutta kun järjestää sellaiset tavarat lähelle ovea, mitä käyttää myös talviaikaan, pystyy varasto käyttämään talviaikaankin. Järjestys on muutenkin hyvä juttu, toisinaan vaan vaikea ylläpitää. Sitten taas siivotaan. Tätä elämä osaltaan on.
Siinä lähikuva kannakkeesta, jota lähdin metsästämään ja löysin minimanin nettisivuilta.
Tämä kuva auttoi vertailemaan kuvia eri valmistajien kiskoista. Kolojen koko, muoto ja etäisyys toisistaan.